Onko seinillä korvat?
Tähän tarvitaan kaksi. Toinen puhuu heijastimen keskellä olevaan renkaaseen ja toinen kuuntelee toisen heijastimen renkaassa.
Toisella heijastimella korva renkaassa oleva kuulee hälynkin lävitse toiseen heijastimeen puhujan – jopa kuiskaajan.
Heijastimet ovat muodoltaan parabolisia. Renkaan keskellä olevasta polttopisteestä lähtevät ääniaallot heijastuvat koverasta pinnasta yhdensuuntaisina kohti toista laitetta. Toiseen heijastimeen osuessaan ne puolestaan heijastuvat kaikki kohti polttopistettä. Ilman heijastimia puhujan ääni leviäisi ympäriinsä ja vain pieni, ihmiskorvalle riittämätön, osa ääniaalloista osuisi kuuntelijan korvaan.
Sama periaate toimii myös valolla ja lämmöllä. Kahden parabolisen peilin avulla saadaan toisen peilin polttopisteessä oleva tulitikku syttymään, kun kymmenien metrien päässä olevan toisen peilin polttopisteeseen tuodaan pieni, kuuma halogeenilamppu.
Talojen katolla olevat satelliittiantennit toimivat samalla periaatteella. Polttopisteessä oleva mikropää kerää tehokkaasti lautasesta heijastuneen tietoliikennesatelliitin lähettämän tv-signaalin. Antennit osoittavat koko ajan samaan suuntaan, koska tietoliikennesatelliitit pysyvät Maahan nähden paikoillaan päiväntasaajan yllä olevilla 36.000 km korkuisilla radoillaan. Näin siis katoillakin voi olla korvat, ei vain seinillä!
Linkit
Katti Matikainen ja paraboliset peilit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti